Pääoman tuottovaatimusmalli (CAPM) – Sijoitussanakirja

Pääoman tuottovaatimusmalli (CAPM)

Pääoman tuottovaatimusmalli, tunnettu myös lyhenteellä CAPM (Capital Asset Pricing Model), on taloustieteellinen malli, joka auttaa sijoittajia arvioimaan odotettavissa olevaa tuottoa suhteessa sijoituksen riskiin. Malli perustuu oletukseen, että sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa riskialttiimmista sijoituksista. CAPM:n avulla voidaan laskea, kuinka paljon tuottoa sijoittajan tulisi odottaa ottaessaan huomioon markkinoiden riskit ja oma sijoitussalkkunsa riskiprofiili.

CAPM:n perusperiaatteet

CAPM perustuu useisiin keskeisiin oletuksiin. Ensinnäkin se olettaa, että sijoittajat ovat rationaalisia ja heillä on täydellinen tieto markkinoista. Toiseksi malli edellyttää, että sijoittajat voivat hajauttaa salkkunsa riskit tehokkaasti. Kolmanneksi CAPM:n mukaan markkinoilla on vain yksi riskitason mittari, joka on markkinaportfolion tuottojen ja riskittömän koron välinen ero, eli markkinariskipreemio.

Riskittömän koron merkitys

Riskitön korko on CAPM:n keskeinen komponentti. Se edustaa tuottoa, jonka sijoittaja voi odottaa saavansa sijoittamalla varojaan riskittömiin instrumentteihin, kuten valtion obligaatioihin. Riskittömän koron avulla sijoittajat voivat arvioida, kuinka paljon ylimääräistä tuottoa he odottavat saavansa ottaessaan ylimääräistä riskiä. CAPM:n kaava on seuraava:

Odotettu tuotto = Riskitön korko + Beta * (Markkinariskipreemio)

Beta ja sen merkitys

Beta on toinen tärkeä käsite CAPM:ssa. Se mittaa sijoituksen herkkyyttä markkinoiden liikkeille. Beta-arvo, joka on suurempi kuin yksi, tarkoittaa, että sijoitus on riskialttiimpi kuin markkinat, kun taas beta-arvo, joka on alle yksi, tarkoittaa, että sijoitus on vähemmän riskialtis. Beta auttaa sijoittajia ymmärtämään, kuinka paljon heidän sijoituksensa arvo voi vaihdella markkinoiden liikkeiden myötä.

CAPM:n käyttö sijoituspäätöksissä

CAPM on hyödyllinen työkalu sijoittajille, jotka haluavat arvioida sijoitusten tuotto-odotuksia ja riskejä. Sijoittajat voivat käyttää CAPM:ää vertaillakseen eri sijoituskohteita ja päättääkseen, mitkä niistä tarjoavat parhaan riskikorjatun tuoton. Mallin avulla voidaan myös arvioida, onko tietty sijoitus yli- tai alihinnoiteltu suhteessa sen odotettuun tuottoon ja riskiin.

CAPM:n rajoitukset

Vaikka CAPM on laajalti käytetty malli, sillä on myös rajoituksia. Yksi merkittävimmistä rajoituksista on sen oletus markkinoiden tehokkuudesta. Todellisuudessa markkinat eivät aina toimi täydellisesti, ja sijoittajat voivat kohdata erilaisia esteitä, kuten tiedon puutetta tai käyttäytymisperusteisia vinoumia. Lisäksi CAPM ei ota huomioon muita tekijöitä, kuten likviditeettiä tai markkinasyklejä, jotka voivat vaikuttaa sijoitusten tuottoon.

CAPM:n tulevaisuus

CAPM:n käyttö ja merkitys sijoitusmaailmassa ovat edelleen keskustelun aiheena. Vaikka malli on ollut keskeinen osa rahoitustutkimusta ja käytäntöä, monet tutkijat ja sijoittajat etsivät vaihtoehtoisia malleja, jotka voisivat tarjota tarkempia arvioita tuotoista ja riskeistä. Esimerkiksi multifaktorialiset mallit, kuten Fama-Frenchin kolmifaktorialinen malli, ovat saaneet huomiota CAPM:n vaihtoehtoina.

Yhteenveto

Pääoman tuottovaatimusmalli (CAPM) on tärkeä työkalu sijoittajille, jotka haluavat arvioida sijoitusten tuotto-odotuksia ja riskejä. Vaikka malli tarjoaa hyödyllisiä näkemyksiä, sen rajoitukset on myös otettava huomioon. Sijoittajien on tärkeää ymmärtää, että CAPM on vain yksi monista työkaluista, joita he voivat käyttää sijoituspäätöksissään. Lisätietoja CAPM:stä ja sen käytöstä löytyy esimerkiksi Investopedian sivuilta.